Ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymisen haasteisiin Suomessa

Me Naiset -lehden artikkeli nostaa esiin tärkeän aiheen: kansainvälisten osaajien haasteet Suomen työmarkkinoilla. Lauren Stevensin tarina, jossa hän kuvaa kamppailuaan löytääkseen työpaikan Suomessa, heijastaa monien korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia. Yli 500 työhakemusta ja lukuisat haastattelut ilman menestystä kertovat selkeästi, että on aika muutokselle. Yhteiskunnan kannalta on hyvä muistaa, että Suomi tarvitsee yli 40 000 nettomaahanmuuttajaa paikatakseen syntyvyysvajetta. Miksi motivoituneet työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa?

Keskeinen este työllistymiselle ei ole ainoastaan kielitaito, vaan myös kulttuurinen ymmärrys – sekä työnhakijoiden että työnantajien osalta. Työmarkkinoiden muuttuminen vaatii yksinkertaista ja käytännöllistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet.

Ennen Herizonin perustamista vakuutin Freskalla 200 000 pohjoismaista kotitaloutta palkkaamaan ulkomaalaisen kotisiivoojan ja tämä kokemus osoitti, että syrjintää suurempi ilmiö on usein inhimillinen pelko ja epävarmuus uusien tilanteiden edessä. Tämä pelko on voitettavissa esittämällä kansainväliset osaajat sellaisina kuin he ovat – pätevinä ja luotettavina ammattilaisina.

On tärkeää ymmärtää, että kansainvälisten osaajien onnistunut integrointi työmarkkinoille on monimutkainen prosessi, joka vaatii sekä työnhakijoilta että työnantajilta lisääntynyttä ymmärrystä ja tukea. Kulttuurinen integraatio ja tuki ovat avainasemassa tässä muutoksessa. Yrityksille on tarjolla palkkatukea, mutta käytännön tuki esimerkiksi muiden kulttuurien juhlapäivien käsittelyyn tai muihin uusiin tilanteisiin työpaikalla puuttuu. Herizon aikoo luoda kuluvana vuonna malleja tälle tuelle hyödyntäen parhaita käytäntöjämme ulkomaisten työntekijöiden integrointiin pohjoismaiseen työympäristöön lähtömaasta riippumatta.

Korkeasti koulutettujen naisten ja erityisesti teknologia-alan työpaikkojen välinen kuilu on yksi esimerkki haasteesta, joka vaatii uusia näkökulmia ja lähestymistapoja. Naisten rohkaiseminen ja tukeminen näiden roolien hakemisessa, sekä työnantajien valmentaminen monimuotoisuuden hyödyntämiseen, ovat välttämättömiä askeleita kohti tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa työelämää. Ulkomaisilta työnhakijoilta puuttuu usein perusteet Pohjoismaisesta työnhakuympäristöstä ja esimerkiksi LinkedInin kaltaisten digitaalisten työnhakumenetelmien käytöstä. Noin viidennes Herizonin kuukausittaisten LinkedIn-kurssien osallistujista saa työtarjouksia välittömästi ensimmäisen kuukauden aikana aktivoiduttuaan LinkedInissä.

Lopuksi haluan korostaa, että kansainvälisten osaajien integrointi Suomen työmarkkinoille on mahdollisuus, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kansainvälisillä osaajilla on kulttuuriymmärrystä viedä kotimaisia yhtiöitä kansainvälisille markkinoille ja resilienssiä rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita. Tämä vaatii rohkeutta, avoimuutta ja ennen kaikkea toimintaa – ei syyttelyä tai politiikkaa. Herizonin missio on tarjota juuri tätä tarvittavaa tukea, sekä käytännön apua että koulutusta, jotta voimme yhdessä rakentaa osaavamman ja monimuotoisemman Suomen.

Mari Luukkainen
Pääomasijoittaja ja Herizon ry:n perustaja