Yhteistyö ja uudenlaiset ratkaisut: Avain kansainvälisten osaajien työllistymiseen Suomessa

Suomeen saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja tämän kasvun myötä on noussut esiin merkittäviä haasteita heidän työllistymisensä osalta. Kuten Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen toi ilmi, monet kansainväliset opiskelijat jäävät Suomeen valmistumisensa jälkeen, mutta kohtaavat haasteita työelämään siirtymisessä. 

Herizon ry on auttanut tänä vuonna yli 100 kv-osaajaa työllistymään. Tässä blogiartikkelissa tarkastelemme aiheeseen liittyviä haasteita ja ehdotamme ratkaisuja, jotka hyödyntävät teknologiaa ja yhteistyötä eri tahojen välillä.

Osaajien ja työelämän välinen kuilu

Herizonin kokemusten mukaan, monet kansainväliset osaajat eivät tunnista omia, Suomen työmarkkinoilla relevantteja taitojaan eivätkä osaa viestiä niistä tehokkaasti. Tämä johtaa siihen, että he saattavat rajata pois potentiaalisia työmahdollisuuksia, esimerkiksi kv-osaajille avoimelta teknologia-alalta, johtuen virheellisistä käsityksistä tai puutteellisesta tiedosta. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi LinkedIn-profiilien tai ansioluetteloiden analysoinnissa voisi auttaa tunnistamaan näitä siirrettäviä taitoja ja yhdistämään ne työnantajien tarpeisiin.

Erityisen huomionarvoista on naisten asema teknologia-alalla. Usein naiset eivät hae teknologia-alan työpaikkoja, sillä he kokevat, etteivät “koodaa” tai että ala on muutoin miehille suunnattu. Tämä käsitys on kuitenkin harhaanjohtava, sillä teknologia-ala tarjoaa monenlaisia työtehtäviä, jotka eivät välttämättä edellytä koodaustaitoja. Naisten osallistumisen lisääminen teknologia-alalla ei ainoastaan edistä sukupuolten tasa-arvoa, vaan myös rikastuttaa alaa tuomalla siihen uusia näkökulmia ja osaamista.

Herizonin kokemusten mukaan naisten rohkaiseminen hakemaan teknologia-alan tehtäviin vaatii kohdennettuja toimia. Esimerkiksi tiedotuskampanjat, jotka korostavat teknologia-alan monimuotoisuutta ja uramahdollisuuksia sekä tarjoavat konkreettisia esimerkkejä naisten menestystarinoista alalla, voivat olla tehokkaita. Lisäksi, tarjoamalla mentori- ja verkostoitumismahdollisuuksia naisille teknologia-alalla, voidaan vahvistaa heidän luottamustaan ja osallistumistaan tällä toimialalla.

Yritysten rekrytointihaasteet

Toisaalta monet teknologiayritykset, jotka voisivat tarjota työpaikkoja kansainvälisille osaajille, kärsivät HR-osaamisen puutteesta. Ne eivät välttämättä osaa kartoittaa tai viestiä avoimista työpaikoistaan tavalla, joka tavoittaisi ja houkuttelisi kansainvälisiä hakijoita. Tässäkin kohtaa tekoälyavusteiset työkalut voisivat auttaa tunnistamaan ja kommunikoimaan yritysten todelliset tarpeet sekä tehostamaan rekrytointiprosessia.

On tärkeää tunnistaa, että monet yritykset Suomessa ovat avoimia palkkaamaan kansainvälisiä osaajia, mutta ne kaipaavat usein tukea kulttuurien välisen ymmärryksen ja yhteenliittymisen osalta. Kansainvälisten osaajien integroituminen työpaikalle edellyttää paitsi kielellistä sopeutumista myös kulttuurista ymmärrystä ja sopeutumiskykyä niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta. Herizonin ydintiimillä on kokemusta myös yli 1000 kotisiivoojan rekrytoinnista Pohjoismaiden suurimman kotisiivouskasvuyritys Freskalta, joten uskomme koulutuksen ja kulttuuri-integraation olevan mahdollista lähes alasta ja kulttuurista riippumatta, mutta tiedostamme sen olevan myös työlästä. Kaikille yrityksillä ei ole siihen resursseja ja tietotaitoa.

Jotta kulttuurien yhteenliittymistä voidaan tukea, on tärkeää, että yritykset saavat käytännön apua ja koulutusta monikulttuurisuuden hallintaan. Esimerkiksi monikulttuurisuuskoulutukset, työpajat ja mentorointiohjelmat voivat auttaa sekä suomalaisia että kansainvälisiä työntekijöitä ymmärtämään toistensa näkökulmia ja työskentelytapoja paremmin. Lisäksi, monikulttuurisuuden huomioon ottaminen rekrytoinnissa ja työyhteisön kehittämisessä on avainasemassa, jotta voidaan rakentaa inklusiivinen ja tuottava työympäristö.

Loppusanat

Vaikka tekoäly voi tarjota tehokkaita työkaluja prosessin tehostamiseen, on ensiarvoisen tärkeää, että sekä työnantajat että työnhakijat saavat tarvittavaa tukea ja koulutusta työllistymiseen Suomessa. Tämä edellyttää yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden välillä. Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin Finland Talent Match -alustan kaltaiset hankkeet ovat askel oikeaan suuntaan, sillä ne tarjoavat alustan, jossa tekoälyä hyödynnetään osaajien ja yritysten yhdistämiseen.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen on tärkeä tavoite Suomelle, mutta sen saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia opiskelijoiden ja työmarkkinoiden yhteensovittamiseksi. Tekoäly ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä ovat avainasemassa tässä prosessissa.

Yritysten avoimuus ja valmius tukea kulttuurien yhteenliittymistä ovat keskeisiä tekijöitä kansainvälisten osaajien työllistymisessä Suomessa. Kansainvälisten osaajien mukanaan tuoma monimuotoisuus ja erilaiset näkökulmat voivat olla merkittävä voimavara yrityksille. Siksi on tärkeää, että sekä yritykset että yhteiskunta laajemmin tekevät yhteistyötä ja tarjoavat tarvittavia resursseja ja tukea, jotta kansainvälisten osaajien integroituminen suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin voidaan toteuttaa sujuvasti ja tehokkaasti.