Teot syö kampanjoita aamupalaksi

Teot syö kampanjoita aamupalaksi

This blog discusses a recent marketing campaign for immigration in Finland. Due to the campaign's nature and target audience, we publish this view point exceptionally in Finnish.

Kampanjat on kivoja mutta nyt tarvitaan tekoja!

On vaikea sanoa, milloin maahanmuuttajista olisi puhuttu yhtä paljon asiaa, kuin viime aikoina. Kaikenlaista ränttiä on riittänyt vuodesta toiseen, mutta vihdoin puhutaan siitä mistä pitääkin, eli miksi me ei selvitä ilman maahanmuuttajia, ja miten jokainen suomalainen hyötyy siitä, että meille tulee enemmän työtä tekeviä, puhtaasta luonnosta nauttivia ja pohjoismaista elämäntyyliä arvostavia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. 

Suomen kasvu kaipaa tekoja eikä vain kampanjoita

Keskustelun herättäjänä on äskettäin julkaistu uusi maahanmuuttoa puoltava kampanja, jonka takana on Maanpuolustaja-kollektiivi. Sen tarkoitus on saada ihmiset tajuamaan maahanmuuton akuutti tarve. Samanlaisia ulostuloja on toki nähty aikaisemminkin, mutta nyt takana on iso joukko erilaisia yrityksiä, oppilaitoksia ja järjestöjä, jotka haluavat nostaa maahanmuuton maanpuolustushenkiseksi teemaksi ja samalla arvostella nykyistä ilmapiiriä, joka on Suomelle ongelma. Myös Helsingin Sanomat noteerasi ulostulon positiivisesti pääkirjoituksessaan 28.3.2025.

Kuten kirjoituksessa sanotaan, maahanmuuttajille on syntynyt käsitys, ettei heitä haluta Suomeen, ja tätä kuvaa vahvistaa myös nykyisen hallituksen toimet työn perässä muuttavia kohtaan. Kokonaisuudessaan tilanne ei ole hyvä.

Tällainen keskustelu maahanmuutosta on todella tervetullutta. Sitä tarvitaan! Mutta kampanjoita ja puhetta enemmän tarvitaan tekoja. Aitoja valintoja, joiden kautta maahanmuuttajat työllistyvät, saavat mahdollisuuksia olla osa yhteiskuntaa, maksaa veroja ja elää Suomessa! Maassa, jossa kustannukset on kovat ja verot vievät ison osan palkkatulosta. Kuten Helsingin Sanomatkin kommentoi, kollektiivin fokus näyttää olevan enemmän tulevassa hallituksessa. Ei nykyisessä. Ja se on hämmentävää. 

Olemme Herizonissa auttaneet noin 650 maahanmuuttajaa työllistymään viimeisten vuosien aikana. Tämä on tarkoittanut lukemattomia työnhakukoulutuksia, suomalaisen työkulttuurin intensiivikursseja ja kahdenkeskisiä kohtaamisia. Neuvontaa ja ymmärrystä. Vaikeita ja helppoja kysymyksiä.

Tänä päivänä, Herizonin kautta työllistyneet ihmiset tuottavat verotuloja vähän alle 700 000 euroa joka kuukausi, kuukausittaisen keskipalkan ollessa noin 3000 euroa. Tämä tekee noin 23,4 miljoonaa euroa palkkatuloja vuodessa, ja noin 8,2 miljoonaa euroa verotuloja. 

Teemme Herizonissa yhteistyötä vajaan 200 yrityksen kanssa. Jotta yritysten olisi helpompi palkata maahanmuuttajia, Herizon kouluttaa työhön tulevat maahanmuuttajat, opettaa suomalaisesta työkulttuurista ja tavoista sekä tukee yrityksiä työntekijän sisäänajossa. Meidän kokemuksemme mukaan yrityksille on tärkeää antaa käytännön tukea juurikin pienissä asioissa. Melkein kaikki ”haasteet” on enemmän pieni kysymyksiä arjen järjestämisestä eikäi niinkään isoja tai asenteellisia. Rasismia emme ole juurikaan kohdanneet. Epätoivoisia katseita kysymysten takana sitäkin enemmän, ja niissä on helppo auttaa.

Herizon on rakentanut noin 2000 maahanmuuttajan yhteisön, jonka tavoitteena on tukea työllistymisessä, jakaa tietoa ja kehittää maahanmuuttajien verkostoitumistaitoja. Me järjestämme pelkästään vuonna 2025 noin 200 erilaista tapahtumaa maahanmuuttajien aktivoimiseksi, verkostojen rakentamiseksi ja työnhaun tehostamiseksi.

Nämä tapahtumat ovat valtavan tärkeä osa pitkäjänteistä kotouttamista ja sosiaalisten verkostojen rakentamista maassa, jossa alkuperäisväestö ei ole varsinaisesti tunnettu vieraanvaraisuudestaan tuntemattomia kohtaan. 

Jos katsomme Suomen alijäämää, kohtaanto-ongelmaa ja ikärakennetta, voidaan sanoa, että meillä on tulipalokiire korjaamaan tilanne, jos suomalainen hyvinvointivaltio on pelastamisen arvoinen. Kampanjat ovat tärkeitä, ja meistäkin Maanpuolustaja-kollektiivin kampanja on hyvä, mutta sitäkin enemmän tarvitaan rohkeutta tekoihin. 

Meidän näkemyksen mukaan yritysten haasteet maahanmuuttajien palkkaamisessa liittyvä hyvin usein ns. pieniin asioihin, joiden korjaaminen on loppukädessä aika yksinkertaista. Sama koskee niitä ihmisiä siellä yrityksissä. Meidän kokemuksen mukaan, ihmiset eivät varsinaisesti ole ulkomaalaisia vastaan. Asenteet, pelot ja tuntematon saa toimimaan oudolla tavalla, ja tässä tarvitaan apua.

Toki kielen kanssa on tekemistä, mutta meidän näkökulmasta tämäkin asia korjautuu yleensä aika nopeasti, jos siihen on halua. Kielen kun oppii nopeiten sitä käyttämällä. Ei kotona yksin ollessa. 

Kun katsoo mitä Herizon on saanut aikaan viiden hengen tiimillä, mitä voisimmekaan saada aikaan sadan ihmisen tiimillä? Tai vielä isommalla? Olisiko aika siirtyä kampanjoista ja hallituksen linjan muutoksen odottelusta aitoihin tekoihin ja miettiä miten sinä voisit auttaa maahanmuuttajia tulemaan Suomeen tai tekemään Suomesta työtä tekeville maahanmuuttajille yhtä ihana paikka elää ja asua, kuin mitä se on meille täällä syntyneille? 

Tämän artikkelin on kirjoittanut Elina "Elli" Seppälä, joka on kasvun, skaalauksen ja sen mahdollistamisen puolestapuhuja ja mahdollistaja. Herizonilla Elli on vastuussa kasvusta ja tuotekehityksestä, tavoitteenaan tukea ja voimaannuttaa kansainvälisiä osaajia Suomessa ja maailmalla.


Ps. Jos et tunne Herizonia, olemme kasvuntekijöiden rekrytointiin erikoistunut palveluntarjoaja. Etsimme yrityksille tekijöitä noin 7000 ihmisen verkostosta, testaamme heidät ja varmistamme, että he ovat yhteensopivia kohdeyhtiön yrityskulttuurin kanssa. Olipa kyse sitten harjoittelijoista tai johtoryhmän jäsenistä.

Olemme tehneet yhteistyötä yli 200 yrityksen kanssa, ja heistä yli 90% antaa meille arvosanaksi kiitettävän. Lisätietoa meidän prosessista löydät täältä:  https://business.herizon.io/

Tehdäänkö kasvua yhdessä? Ensimmäisestä yhteistyöstä saat nyt -20% ottamalla yhteyttä elli@herizon.io, otsikolla "uusi kasvuntekijä".