Kohti käytännönläheisempää korkeakoulutusta

Hallituksen viimeaikaiset päätökset ovat aiheuttaneet huolta korkeakoulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Ministeri Multalan haastattelussa Helsingin Sanomissa tuodaan esiin, että korkeakoulutuksen kehittäminen on välttämätöntä, jotta Suomen koulutustaso ei jäisi paikoilleen. Herizonissa yhdymme näihin huoliin ja haluamme tarjota konkreettisia ehdotuksia, miten korkeakoulut voisivat vastata paremmin työelämän muuttuviin vaatimuksiin.

Koko Herizonin historian ajan olemme keskittyneet edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä (271 työllistettyä). Tehdessämme tällä hetkellä yhteistyötä useamman suomalaisen korkeakoulun kanssa, olemme tunnistaneet kolme aluetta, joilla suomalaista korkeakoulutusta voisi kehittää joustavammaksi ja työelämäkeskeisemmäksi.

Työelämäyhteydet

Työelämäyhteyksien puute on ollut jatkuva huolenaihe opiskelijoiden valmistautuessa työmarkkinoille. Meidän kokemuksemme mukaan monet opiskelijat kokevat, ettei oppilaitoksista tarjota riittävästi tukea työharjoittelupaikkojen löytämiseen tai työelämävalmiuksien kehittämiseen suomalaisessa työympäristössä.

Herizon on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä LinkedIn-koulutuksia, jotka auttavat opiskelijoita verkostoitumaan ja rakentamaan ammatillista profiiliaan. Lisäksi olemme luoneet kumppanuuksia kaupunkien Business-yksiköiden ja kauppakamarien kanssa, mikä on mahdollistanut opiskelijoille arvokkaita kontakteja ja työharjoittelupaikkoja. Tällainen kokonaisuus on hyvin resurssitehokas ja mielestämme realistinen toteuttaa monelle suomalaiselle korkeakoululle.

Työharjoittelun resursointi

Korkeakoulujen resurssien puute opiskelijoiden työkokemukseen panostamisessa on toinen merkittävä ongelma. Esimerkiksi eräässä ammattikorkeakoulussa budjetoitu resurssi työharjoittelujen järjestämiseen oli 30% vastuuopettajan työajasta per harjoittelun aloittava ryhmä (arviolta €1500).

Kokemuksemme mukaan onnistunut, eli työpaikkaan johtava työharjoittelu, vaatii resursseja opiskelijoiden LinkedIn-koulutukseen, yritysten kontaktointiin ja harjoittelupaikkojen etsimiseen, sekä opiskelijoiden onnistumisen tukemiseen harjoittelun aikana. Tähän kokonaisuuteen koulujen resursointi on aivan liian pientä. Herizonin ehdotus on, että korkeakoulut lisäävät budjettiaan työharjoittelujen ja yritysyhteistyön tukemiseen, jotta opiskelijoille voidaan tarjota aidosti työllistymistä tukeva työharjoittelukokemus.

Joustavuus opinnoissa ja työharjoittelussa

On kriittistä ymmärtää, että tämän päivän työelämä vaatii joustavuutta ja monipuolisia taitoja, jotka eivät rajoitu tiukasti määriteltyihin siiloihin. Jäykkä opetussuunnitelma ja vanhentuneet vaatimukset harjoittelujen suhteen eivät enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita, ja iskevät erityisesti alanvaihtajiin, joita HS:n artikkelissa käsiteltiin. Erityisesti yliopistoilla on hyvin siiloutuneita näkemyksiä esimerkiksi siitä minkälaisessa roolissa työharjoittelun voi suorittaa, vaikka tämän päivän työelämä erityisesti kansainvälistyvissä teknologiayrityksissä on melko siiloriippumatonta, ja yksilön vahvuuksiin ja mielenkiinnonkohteisiin nojaavaa.

Koulujen tulisi ymmärtää, että ei ole realistista odottaa opiskelijoiden valmistuvan tiettyyn uraputkeen korporaatiossa, vaan työelämä on huomattavasti monimuotoisempaa. Parhaiten työelämän tarpeet oppii tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Herizonilla pikakurssimme kasvuhakkeroinnista kestää 2-3 kuukautta, mutta edistää työllistymistä merkittävästi, koska opiskelijat harjoittelevat kurssin taitoja oikeissa yrityksissä ensimmäisestä päivästä lähtien.

Toinen joustavuutta vaativa osa-alue on työelämän markkinamuutokset, joihin sekä yritysten että koulujen on pakko globaalissa markkinassa varautua. Nämä aiheuttavat työllistymishaasteita erityisesti kansainvälisille opiskelijoille, jotka ovat erityisen alttiita markkinamuutoksille. Herizon järjesti yli 100 palkallista työharjoittelua vuosina 2020-2021. Nämä harjoittelut ovat olleet kriittisiä opiskelijoiden urapolun rakentamisessa, mutta Ukrainan sodan alkaminen ja sen taloudelliset vaikutukset vaikuttivat merkittävästi yritysten riskinottokykyyn ja taloudellisiin mahdollisuuksiin maksaa harjoitteluista samassa mittakaavassa.

On tärkeää huomioida, että työharjoittelusta saatavan kokemuksen ja siitä maksettavan palkan välillä on löydettävä tasapaino. Vaikka palkallinen harjoittelu on ihanteellista, markkinatilanteet, kuten Ukrainan sodan vaikutus, osoittavat, että joustavuus ja realistiset odotukset ovat välttämättömiä. Erityisesti yliopistoilla on edelleen odotuksena, että harjoitteluista pystytään maksamaan, joka ei välttämättä ole realistista tässä markkinassa, mutta matalan kynnyksen työharjoittelu korkeakoulututkintojen aikana on silti tarpeellista opiskelijan työllistymisen kannalta.

Lopuksi

Kokonaisuutena suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulisi olla joustavampi ja reagoivampi työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Tämä edellyttää vahvaa vuoropuhelua korkeakoulujen, työelämän ja hallituksen välillä. Uudistusten on oltava kohdennettuja ja ketteriä, jotta voimme varmistaa, että korkeakoulutus Suomessa ei ainoastaan vastaa nykypäivän tarpeita, vaan myös ennakoi tulevaisuuden haasteita.

Kirjoittaja on pääomasijoittaja ja Herizonin perustaja.