Kansainväliset osaajat ja teollisuusyritykset -tutkimus

Tervetuloa lukemaan Kansainväliset osaajat ja Teollisuusyritykset -tutkimuksemme tuloksia! 

Psst. The research is coming in English soon!

Tarkastelemme kansainvälisten osaajien roolia ja monimuotoisuuden merkitystä suomalaisissa teollisuusyrityksissä.

Herizon ry on tunnistanut yrityksiä kontaktoidessaan, että suomalaisyrityksillä on usein virheellisiä asenteita kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyen ja että yritykset olisivat periaatteessa halukkaita palkkaamaan kansainvälisiä osaajia jos saisivat siihen tukea.

Suomi tunnetaan vahvasta teollisuudestaan, ja tämän takia keskityimme tässä kyselyssä teollisuusyrityksiin. Tavoitteenamme oli löytää esteitä ja ratkaisuja monimuotoisuuden kehittämiseen suomalaisten teollisuusyritysten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen.

Lisäksi, tavoitteenamme oli ymmärtää paremmin kansainvälisten osaajien työllistämiseen liittyviä asenteita ja tuen tarvetta ja jakaa löydöksiä sekä julkiselle sektorille että suoraan palkkaamista harkitseville teollisuusyrityksille.

Ja tietysti, pitkällä tähtäimellä haluamme olla mukana vahvistamassa teollisuuden osaamista, kilpailukykyä ja innovaatiokykyä monimuotoisuuden kautta.

Taustaa

Kyselyyn vastasi yhteensä 171 henkilöä. Vastaajien demografiset tiedot osoittavat, että suurin osa heistä on työtehtäviltään ylempiä tai muita toimihenkilöitä (45%), asiantuntijoita (18%), tai työntekijöitä (18 %), kun taas johtajia oli 10 % ja muita rooleja 12 %.

Kansallisuuden osalta 96 % vastaajista oli Suomen kansalaisia, kun taas 3 % oli ei-EU-maiden kansalaisia ja 2 % EU:n kansalaisia.

Yritysten demografisista tiedoista ilmenee, että teollisuuden alat olivat monipuolisia, missä suurimpina sektoreina olivat kemianteollisuus (19 %), paperi- ja selluteollisuus (13 %), metalliteollisuus (11 %) ja kaivosteollisuus (10 %). Lisäksi 52 % yrityksistä toimi muilla aloilla, kuten puolustus-, sähköisen liikenteen, teknologiateollisuuden ja arkkitehtuurin alueilla.

Työntekijämäärät vaihtelivat, mutta suurin osa yrityksistä kuului suurimpaan kokoluokkaan, jossa työntekijöitä oli 10 000 tai enemmän. Lisäksi havaittiin, että 74 % yrityksistä toimi Suomen ulkopuolella, mikä osoittaa laajaa kansainvälistä toimintaa.

Yritysten pääkonttorisijainnit keskittyivät pääosin Uudellemaalle (63 %), mutta myös Etelä-Karjala, Pirkanmaa ja ulkomaiset sijainnit olivat vastausten perusteella merkittäviä.

Teollisuusyritysten rekrytointitavoista

42 % vastaajista sanoo, että yrityksellä on ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijäkandidaatteja rooleihin.

Teollisuusyritykset käyttävät useita rekrytointikanavia, joista suosituimmat ovat omat nettisivut, LinkedIn, Duunitori ja muita. Monet vastaajat mainitsivat mm. TE-Palvelut, Oikotien ja yrityksen sisäiset hakemukset.

Rekrytointiprosesseihin osallistuu usein Lähi-esihenkilö, HR ja yrityksen oma sisäinen rekrytoija.

Monimuotoisuudesta teollisuusyrityksissä

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurempi kulttuurinen diversiteetti nähdään hyödyllisenä teollisuusyrityksissä.

59 % vastaajista olisivat valmiita palkkaamaan osaajan, vaikka hän ei puhuisi suomea. 39 %:lle suomenkielen osaaminen on tärkeää.

Työntekijöiden suomenkielentaito koetaan edelleen kuitenkin tärkeäksi teollisuusyrityksissä.

Kyselyn vastaajille työskentely suomenkielellä ei kuitenkaan ole yhtä tärkeää. 

Moni vastaajista mainitsi, että teollisuusyritysten asiakkaiden tarpeita kuunnellaan ja he saattavat vaatia suomenkielen osaamista.

“Olemme iso kansainvälinen yritys ja päätökset tulevat Suomen ulkopuolelta. Olemme myös konsulttitalo ja tehtävien kriteerit määräytyvät asiakkaan tarpeiden perusteella. Eli vaikka itse haluaisimme monimuotoisuutta edistää, loppupeleissä päätös on meidän asiakkaalla.”

18-26-vuotias Ylempi toimihenkilö
Konsultointiala

“Tilaajamme vaativat suomen kielen taitoa. Riippuen positiosta, on suomen kielen osaamisella valtavasti merkitystä, sillä asiakirjat, sopimukset ja muu aineisto on suomeksi. Jokaisessa tehtävässä näin ei ole ja asiakirjoja voi tilanteista riippuen kääntää.”

27-42 vuotias Toimihenkilö
Rakennusala

“Asiakkaat ja työmaat vaativat suomenkielen osaamista.”

27-42 -vuotias Esihenkilö
Rakennusala

47 % vastaajista uskoo, että ulkomaalainen työntekijä pääsisi helposti yrityksen työyhteisöön mukaan, vaikka ei puhuisi suomenkieltä.

Työturvallisuuteen liittyvä huoli korostuu, jos työntekijältä puuttuu suomen kielen taito tai ymmärrys Suomen laista.

“Muutosvastarintaa perustellaan myös sillä, että työturvallisuus voi kärsiä tai on huono jos henkilö ei ymmärrä suomen lakeja.”

27-42-vuotias Toimihenkilö
Energia-ala

“Kyseessä korkean riskin laitos, jossa kommunikointi, ohjeet, järjestelmät yms. ovat suomeksi. Suomen kielen osaaminen on välttämätöntä.”

27-vuotias Ylempi toimihenkilö
Paperi- ja selluteollisuuden yrityksestä, jossa on 10 000 tai yli työntekijää

71 % sanoo, että monimuotoisuus vahvistaa teollisuuden osaamista, kilpailu- ja innovaatiokykyä.

Naiset kuitenkin hakevat harvemmin teollisuusyrityksiin töihin.

“Esimerkiksi naisten saaminen alalle on vaikeaa, koska ala kiinnostaa enemmän miehiä, joten hakijoissa naiset ovat harvinaisuus.”

43-58-vuotias Johtaja
Puolustus ja ilmateollisuus

“Kirsikkana kakun päälle IT on todella miesvaltainen ala. Näin ollen olemme tilanteessa, jossa 95 % yrityksemme työntekijöistä on noin 40–60-vuotiaita kantasuomalaisia miehiä. Olen itse 26-vuotias seksuaalivähemmistöön kuuluva nainen ja vaikka olenkin kantasuomalainen, en koe oloani oikein mukavaksi tässä työyhteisössä, jossa kuulun todella räikeään vähemmistöön.”

26-vuotias Asiantuntija
It-ala, työskentelee Teollisuusyritysten kanssa

55 % vastaajista sanoo, että yrityksessä puhutaan monimuotoisuudesta ja sen roolista ja merkityksestä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että teollisuusyrityksien johto saattaa olla vanhoillista, mikä vaikuttaa rekrytointiprosessiin ylhäältä alas suuntautuvasti.

“Vanhoillinen johto ja kielitaidottomat työntekijät/toimihenkilöt."

18-26-vuotias Toimihenkilö
Kalustevuokrausyritys

“Teollisuudessa (etenkin tehdas ympäristössä) ehkä suurimpia esteitä monimuotoisuudelle ovat "vanhemmat" työntekijät, jotka ovat eläneet aikaa kun rasismista ei puhuttu ja se oli "normi", sekä vanhempien tekijöiden englanninkielen taito on lähes olematon. Uskoisin kuitenkin että seuraavan 5-10 vuoden aikana kun työpaikka saa nuorempia osaajia eläköityneiden tekijöiden tilalle niin homma alkaa rokkaamaan. Tiivistettynä: ongelma ei ole sinänsä vanhanliiton työmiehet vaan puuttuva kielitaito sekä hieman vanhaan kangistuneet tavat puhua ja toimia.”

18-26-vuotias Työntekijä
Metalliteollisuus

“Vanhat ajatusmallit ja ennakkoluulot”

18-26-vuotias Toimihenkilö
Metsäteollisuus

58 % ei osaa sanoa, että hyötyisikö yritys koulutuksista, jotka auttaisivat monimuotoisuuden lisäämisestä yritykseen.

Loppusanat

Tutkimuksen perusteella voimme sanoa, että halukkuus palkata kansainvälisiä osaajia löytyy, ja monimuotoisuudesta puhutaan useassa yrityksessä.

Kansainvälisille osaajille haasteena on edelleen se, että suomen kieltä käytetään paljon yrityksen eri toiminnoissa, oli se sitten kahvipöytäkeskusteluissa, tai operaatioihin liittyvässä ohjeistuksessa. Yritysten yritysasiakkaat vaativat myös paikallisen kielen osaamista, joka aiheuttaa vaikeuksia kandidaateille, jotka eivät esimerkiksi suomen kieltä osaa täysin vielä. 

Moni vastaaja kuitenkin totesi uskovansa, että noin 10 vuoden kuluessa kielitaitovaatimukset muuttuvat, ja englannista saattaa tulla monen globaalisti toimivan yrityksen pääkieli.

Puhuttaessa monimuotoisuudesta, on teollisuusyrityksissä jo pitkään tiedostettu, että naisiksi identifioivat henkilöt eivät hae tai päädy töihin yrityksiin helposti, ja tämän teeman ympärillä on paljon työtä tehtävänä.

58 % vastaajista ilmoitti, etteivät he tiedä, hyötyisikö yritys koulutuksista, jotka auttaisivat monimuotoisuuden lisäämisessä yrityksessä.

Tämä kertoo meille sitä, että koulutuksia tarvitaan kyllä, mutta monimuotoisuus-terminä täytyy avata ja rikkoa pienempiin osiin ja kategorioihin, jotta yritykset ymmärtävät paremmin, mitä monimuotoisuus tarkoittaa ja miksi se on tärkeää.

Monimuotoisuus yrityksissä on tärkeää monestakin syystä: 
1) Innovaatio ja luovuus: erilaiset perspektiivit ja näkökulmat tuovat uusia innovaatioita ja keksintöjä
2) Asiakaslähtöisyys: Yritysten asiakaskunta on usein monimuotoinnen ja yrityksessä työskentelevien henkilöiden erilaisten taustojen ja kokemusten avulla voidaan paremmin ymmärtää ja palvella erilaisia asiakkaita. 
3) Työyhteisö: Työntekijöille on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi, ja monimuotoinen työyhteisö mahdollistaa tämän paremmin.
4) Yrityksen houkuttelevuus: Uusien työntekijöiden ja asiakkaiden hankkiminen on helpompaa, jos yrityksellä on maine, että he ovat inklusiivisia ja diversiteettiä löytyy työntekijöiden joukosta ja johtotasolta lähtien.

Herizonin missiona on työllistää pohjoismaissa 10 000 kansainvälistä osaajaa vuoteen 2027 mennessä. 

Työskentelemme kohti missiotamme tarjoamalla näitä palveluita yrityksille:

• Fraction -konsultointi / henkilöstövuokraus
  • Organisaatioille, jotka kaipaavat lisäkäsiä ja osaamista projektiin. 
• Rekrytoimalla suoraan yritykseen
  • Yhteisössämme on 600 ihmistä, jotka etsivät uusia työmahdollisuuksia ja yhdistämme sopivat kandidaatit yrityksen tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti.
• Kansainvälinen markkinatutkimus -projekti
  • Voimme yhdessä projektin organisaatioille, joka harkitsee uuden markkinan avaamista ja tähän ottaa mukaan oikea ihminen yhteisöstämme, jolla on laaja osaaminen ja ymmärrys kohdemarkkinasta

Kiitos, että luit tutkimuksemme!

Kysymyksiä tai ajatuksia? Laita meille viestiä: hello@herizon.io